Neuletunika

Vanhoja valokuvia selatessa löytyi arkistoista tällainenkin parin vuoden takaa. Elämäni ensimmäinen palmikkoneule, ja samalla myös ainoa onnistunut neulepaita (en tosin kovin montaa ole yrittänytkään). On ollut useaan otteeseen käytössä. Lankana on Novita Kide -paljettilanka. Ohje löytyy Novitan lehdestä Kevät 2011 ja osoitteesta http://arkisto.novitaknits.com/cms.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=93213

I heart you

Mitä tehdä, kun ystävällä on vaikeaa? Noh, minä teen tietysti kortin. Kun tieto murheesta tuli minulle asti niin hyppäsin autoon ja ajoin pikaisesti askartelukauppaan ennen sulkemista.

Tällainen leimasin löytyi Stamping Bellalta. Värittelin kuvan Copiceilla - taas jaksoin hämmästyä sitä, kuinka hienoa jälkeä niillä saa aikaan, vaikkei mikään mestari olekaan.

Taustan sydämet on koholeimattu läpinäkyvällä kohojauheella. Koholeimauksessa tapahtui jotakin hassua. En tiedä miten, mutta ylärivissä, josta aloitin, sydämet näyttää paljon tummemmilta kuin alhaalta, vaikka toistin leimauksen koko ajan samalla tavalla. No, kyseessä ei onneksi ole mikään häiritsevä juttu, vaan siitä tuli oikeastaan ihan hauska efekti.

Pakko oli laittaa vielä hiukkasen Nuvo Dropsia koristeeksi. Tein muutamia ei värisiä ja eri kokoisia täpliä muovikalvolle ja niiden kuivuttua valitsin sitten parhaiten sopivat tähän. Loput jäivät odottamaan tulevia kortteja.

Kakkuhamsteri

Tämä hamsterileimasin taisi olla hyvä hankinta, kuva sopii monenlaiselle ihmiselle vaikkapa synttärikortiksi.

Olen kokeillut monia tapoja värittää tätä kuvaa, nämä taitavat olla omat suosikkini niistä. Kumpikin on tehty Distress-tusseilla.

Laitoin keltaisesta parikin kuvaa kun näyttää eri valaistuksessa ihan erilaiselta. Tässä testailin myös, yllätys yllätys, ensimmäistä kertaa tähtikuvioista kohokuviointitaskua. Keltaisessa taustassa tähtiä on vielä hiukan rapsuteltu hiomapaperilla, mikä sai kuvion paljon paremmin esiin - tykkään!

Vaaleanpunaisessa kortissa piti tehdä pari korjausoperaatiota. Ensinnäkään kohokuviointitaskun käyttö ei jostain syystä onnistunut täydellisesti ja kortin yläosaan tuli kohokuviota vain hieman. Vessapaperiefekti, kuten mieheni asian ilmaisi (Siis mikä?!). No laitoin yläreunan sitten piiloon kartonkisuikaleen taakse. Onnistuin myös sotkemaan tekstin musteen. Taas. Mokoma Versafine. Kuivuttuaan kyllä hyvä, mutta kun se pitäisi ensin saada kuivaksi... No, stanssasin sotkeentuneen tekstin paneelista irti ja laitoin taakse uuden tekstin. Käy se näinkin.

Perhosia sydämessä

Tämä kortti syntyi kun päätin käyttää pois jemmasta aiempia kokeilujani uusilla tuotteilla.

Sydämen punainen tausta on Inka Gold -kokeilu, jossa suihkuttelin vettä alustan päälle laittamiini väreihin ja laiton kartongin sen sotkun päälle. Huomaan välillä vähän vierastavani tätä metallinhohtoa, joka Inka Goldeilla syntyy, mutta tässä tekniikassa kyllä hyvä aine.

Sydän ja koko etupaneeli ovat jääneet laatikon pohjalle odottamaan stanssin ensikokeilun jälkeen - sain onneksi käytettyä nyt tähän. Kuvio näyttää upealta myös kohokuviona, mutta oli aika haastavaa löytää sopivan paksuisia kerroksia laitettavaksi Big Shotin läpi. Parhaassakin versiossa joihinkin koholleen jääviin kohtiin tuli pieniä repeämiä.

Jätin vielä tekstin leimaamatta tähän korttiin, koska en tiedä, millaisessa tilanteessa sitä tarvitaan. Esimerkiksi ystävänpäiväkortiksi tämä voisi päätyä.


Ja sehän siitä lopulta tuli, lisäsin vain tekstin ja pari sydänkoristetta.

What Susie says of Sally

Tämä teksti tuli kerran vastaan Facebookissa ja totesin, että itse kunkin kannattaisi tämä aina välillä muistaa... Sen piti alun perin tulla ihan toiseen aukeamaan, mutta kun se tausta ei enää tuntunutkaan tähän sopivalta niin piti muuttaa suunnitelmaa. Tai suunnitelmaa ja suunnitelmaa, en mä kyllä tätäkään sivua varsinaisesti suunnitellut vaan fiilispohjalta enimmäkseen etenin tälläkin kertaa.

Mun uusi askartelurakkaus on Copic-tussit. Kun tuon tekstin oranssia taustaa katsoo niin ei ikinä uskoisi, että se on väritetty tusseilla. Tussien hinta hirvitti sen verran, että ostin edullisempia Copic Ciao -tusseja, vaikka oikeastaan olisi tehnyt mieli Sketch-versioita. Samaa tavaraahan niissä on mutta jäi nyt niinkin pieni asia tässä kaivamaan kuin se, että Ciao-tussien korkeissa ei lue väin koodia ja Sketcheissä lukee. Järjestyksen ihmisenä joku päivä vielä hankin sellaisen telineen tusseille, johon saan ne samaan järjestykseen kuin ne värikartassa ovat ja oikean värin etsiminen helpottuu.

Tätä sivua tehdessä tuli yllätyksenä, ettei käyttämäni kohoaine (art basics Modeling paste) ollutkaan ihan peittävä ja valkoinen, vaikka purkissa lukee opaque white. Rinkulat eivät mielestäni siis erottuneet vihreästä taustasta tarpeeksi, joten värittelin sitten jokaisen yksitellen geelikynällä. Käy se näinkin vaikka olikin paljon työläämpää.

Jos olisin tämän aukeaman suunnitellut, niin Remember that -tekstin alle olisi tyhjän kohdan sijaan tullut noita rinkuloita, eikä niin paljon naishahmon alle. Tai sitten en olisi asetellut edes tekstejä näin. Tai jos olisinkin laittanut enemmän sopivia kuvia... Noh, jossittelut sikseen, tällainen siitä tällä kertaa tuli. Harmi kun värit ei taaskaan näytä kuvissa siltä kuin luonnossa, tuo tekstin taustakin on oikeasti ihan kunnon kirkas oranssi.

Borta bra men hemma bäst

En sinänsä ole innostunut ruotsin kielestä, mutta kun piti päättää tähän sivuun tulevasta tekstistä, päässäni pyöri vain tuo yläasteen ruotsintunnilla opittu sanonta. Borta bra men hemma bäst.

Luomisen tuskaa oli kyllä tämän sivun tekemisessä. Käytin A4-kokoista kirjaa ja halusin tehdä tästä sivusta kaksiaukeamaisen. Tekemistä oli siis aika paljon, eikä aina ollut lainkaan selvää, mitä teen seuraavaksi. Työ oli monen monta kuukautta kesken ennen kuin pääsin siihen pisteeseen, etten halunnut lisätä enää mitään.

Tässä tuli käytettyä kuviopapereita, valmiita askartelukuvia, avainstansseja, tekstuuritöhnää, leimasimia, musteita, tusseja jne jne jne.

Ei tästä nyt ihan lempparisivu tullut mutta sain paljon oppia kuitenkin. Esimerkiksi seuraavan laisia asioita tuli vastaan:

Älä laita liikaa tavaraa liian lähelle aukeaman keskiosaa.

ja

Älä yritä liimata foliota tai kiiltäviä puolihelmiä - ne ei vaan pysy näillä tököteillä mitä mun kaapistani löytyy. Kai niidenkin liimaus jollain järeämmillä aseilla onnistuu.

Kukkainen synttärikortti

Huomaan tässä kirjoitellessa ja vanhoja blogitekstejä lukiessa, että aika usein käytän sanaa ensimmäinen. Koko ajan siis kokeilen ensimmäistä kertaa uusia leimasimia tai tekniikoita.

Tässä kortissa käytin ensimmäistä kertaa tuota Priman kukikasta taustastanssia ja tykkään kuviosta hirmuisesti! Tällä kertaa se sai kaverikseen iiison kukkasen, joka on stanssattu Tim Holtzin Tattered florals BigZ -stanssilla. Kukan väritykseen käytin sekä Distress -leimasinmusteita (siveltimellä) että Inka Goldeja (mistinä).

Näyttää muuten tosi hyvältä tuo stanssattu tausta myös kuultopaperin läpi. Pitänee jossakin kortissa yrittää hyödyntää sitä paremmin.

Huomasin tässä tätä korttia tehdessä, että kohojauheissa on suuria eroja. Olen kokeillut kahta eri brändiä ja Ranger on vaan laadukas, ei siitä pääse mihinkään. Se on suhteessa myös edullinen - Klemmarikellarista saa vitosella ison purkin. Kokeilin aluksi toista merkkiä, joka on pikkupurkissa (taisi maksaa n. 2,40). Jälki oli niin epätasainen, että tuon Happy Birthday -leimasimen tekstistä ei saanut mitenkään koholeimattuna selvää ja lisäksi se rapisi kuultopaperista pois. Rangerin jauheella ei vastaavaa ongelmaa ollut, vaikka en käyttänyt edes Superfine detail -versiota jauheesta.

Pesukarhuspinneri

Mun ensimmäinen spinneri! Vähän pitää vielä kokeilla eri versioita. Tässä kortissa kuvioita ei voinut montaa kierrosta pyörittää kun kortti alkoi taipua. Auttaisikohan jos lankaa jäisi vähän enemmän näkyviin kuvion ja aukon reunan väliin...?

Pesukarhu on kyllä hirveän söötti ja on kivaa että siitä on sekä selkä- että vatsapuolen leimasin. Ihan millilleen en saanut puolikkaita kohdilleen mutta aika lähelle kuitenkin.

Onnea -teksti on Paperisateen stanssi, jonka värittämiseen käytin Distress -tusseja. Lopuksi levitin päälle vielä Glossy Accents -lasiteainetta kiiltävän pinnan saamiseksi. En taas ajatellut yhtään etukäteen, mitä tekstiä käytän ja mihin kohtaan sen laitan - päätyi nyt sitten keskelle. Ei ole muuten helppoa koittaa saada suoraa katkoviivaa valkoisella geelikynällä... Harjoitusta, harjoitusta ja harjoitusta!

Metsäinen kortti

Aivan huippuidea tehdä stansseja, joilla voi koota tällaisia maisemia! Onnessani leikkasin palat ensimmäiseen metsään ja värittelin niitä musteilla. (Sama käsittely olisi tarvinnut tehdä tuolle taustakartongillekin, jotta olisi samaa sarjaa muiden kerrosten kanssa. No, tekemällä oppii.)

Siinä ihaillessani tätä metsää tuli mieleen toinen ajatus: Mihin ihmeen tilanteeseen voin tällaista korttia tarvita? En ole vieläkään keksinyt. Onneksi nettisurffailulla tuli vastaan hyvä tapa soveltaa samaa stanssia. Siis kettu kuuseen ja vauvaa ja keijua tilalle ja niin on ristiäiskortti valmis!



Keiju leikattu Marianne Designin stanssilla. Harmi vaan ettei siihen ainakaan tietääkseni ole olemassa sopivaa leimasinta ja piti siis vähän soveltaa. Mutta ihan ok loppujen lopuksi tuli ilmankin.

Syksyinen kiitoskortti

 

Tästä kortista en olisi millään raaskinut luopua... Niin herkulliset värit ja muutenkin meni nappiin. Noihin Mini prills -helmiin olen kyllä aivan ihastunut, sopivat vaikka mihin. Matt medium on ainakin tällä hetkellä mielestäni paras liima prillseille - kuivuu läpinäkyväksi ja kiinnittyvät tiukasti.

Lehdet kaivoin varastoistani. Testasin joskus kesällä eri tapoja värjätä paperia syksyn lehtiä varten ja tämä oli aivan ehdoton suosikki eli Dylusions -suihkemusteet. Osaan lehtiä on myös lopuksi suihkutettu hieman Inka Goldin ja veden seosta. Lehtistanssit on Cheery Lynn Designin.

Kiitos -teksti on stanssattu Paperisateen stanssilla ja sitten koholeimattu useaan otteeseen kullanvärisellä kohojauheella.